Alakerran naapurin mies on innokas HIFK-fani, ja olemme jo vuosia seuranneet kotimaista lätkää yhdessä. Eräänlaisen huipentumana oli titysti viime kevään finaalisarja. Yleensä ehdin aikataulusyistä katsoa vain play off -pelit, mutta nyt unohdin muut tekemiset ja varasin lauantai-illan kiakolle.
Omasta puolestani ottelu ei jättänyt toivomisen varaa, sillä peli oli koko ajan Tapparan hallussa. Vastustajasta jäi jopa vähän haluton kuva, sillä HIFK ei pystynyt rakentamaan kunnollisia hyökkäyksiä vaan jäi toistuvasti jumiin Tapparan trappiin. Tappara teki tarvittavat maalit ja vei pisteet Hakametsään mennessään.
Aina tuntuu jotenkin helpommalta olla häviäjän kuin voittajan puolella näissä tilanteissa, kun toista joukkuetta kannattava kaveri on seurana. Vahingonilogeenini on melko hyvin piilotettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti